Toissa päivänä tein edellisen blogini ja nyt taas...

Lähdimme siis Pertin kanssa Torrolle aatonaattona joulun viettoon. Aattona teimme erilaisia jouluaattoon liittyviä juttuja. Kuusen kaato, kynttilät haudoille, sauna, hyviä sapuskoja. Kuusta emme koristelleet emmekä lahjoja jakaneet - varsinainen jouluaattomme oli vasta joulupäivänä.

Laitoimme linnuille lisää ruokaa. Ahkerasti kävivät punatulkut aterioimassa, niitä oli useita. Toki muitakin lintuja!

Edellä olevat kuvat ovat saapumispäivänä napsittuja. Tietääkseni juuri tällaista joulusäätä toivotaan. Täydellinen!

Jouluaattona kuusi pääsi hyötykäyttöön. Se kasvoi tien laidassa, peitti takanaan olevan osoitenumeron. Kuusi olisi pitänyt kaataa joka tapauksessa, nyt se pääsisi sisätiloihin tunnelmaa antamaan. Sahankäyttäjänä Pertti.

Kuusi matkalla saunalle sulamaan.

Saunan kuistille laitoin hieman joulufiilistä.

Kävelimme hautausmaalle. Vanha työväentalo (kymmeniä vuosia sitten myyty yksityiselle) on saanut hieman maaliehostusta kylkiinsä ja valaistun kuusen pihaansa.

Muualle haudattujen kiven luona olivat monet rakkaat ajatuksissani. Monilla muillakin haudoilla, omaisten ja kyläläisten.

Alkoi olla jo niin hämärää, että kuvat ovat hieman hämyisiä. Savusauna tien varrella.

Muurahaiset juhlivat joulua sisätiloissa.

Sieltä se rakas talo pilkistää...

Joulupäivänä alkoikin sitten hulina ja huiske, kun saimme seuraksemme Anun, Juhon ja tytöt. Ennen kuin ennättivät edes asettua, tytöt tekivät lumiakan pihaan. Ei ollut enää pakkasta ja lumi oli sopivan nuoskaista taiteiluun.

Innokkaat koristelijat loihtivat kuusen upeaksi!

Välillä tanssittiin.

Saunan jälkeen iloksemme tulivat yllättäen joulupukki ja tonttu runsaine lahjakääröineen.

Lauloimme tietty Joulupukki-laulun ja jutustelimme pukin ja tontun kanssa. Sen jälkeen pitkämatkalaiset jakoivat lahjat.

Lahjojen avaaminen on jännittävää puuhaa!

Poistuimme Torron lumisista maisemista jo 27.12. Oli ihan pakko jo silloin riisua kuusi koristeista ja viedä pihalle. 

Uudenvuodenaatolle minulla ei ollut mitään suunnitelmia. Hilkka-ystäväni (101 v) soitti ja kysyi, josko tulisin hänen kanssaan iltapäivällä katsomaan tv:stä Illallinen yhdelle. Se on joka vuosi must-juttuni, katson sen aina. Niinpä nautin siitä nyt Hilkan seurassa. Illansuussa kotiuduin ja myöhemmin illalla päätin sittenkin mennä "ihmisten ilmoille" Käpygrilliin. Tosin poistuin sieltä ennen puolta yötä, vältin kuppilan riehakoinnin ja valtavan ilotulituspaukkeen kotimatkalla. Parvekkeeltani ilotulitulituksia näin ihan riittävästi. (Hyvin Käpylässä noudatettiin tulituksen kelloaikoja. Ensimmäisen paukahduksen kuulin klo 17.58).

Seuraava Suuri Tapahtuma oli 11-vuotissynttärit. En osallistunut seinäkiipeilyosuuteen, vaan vasta rauhallisempaan kotijuhlintaan. 

En muistanut ottaa kuvia muusta juhlakansasta!

Olinpa Valo-Lux-hienouksia katsomassa minäkin, Annen kanssa. Kuvani eivät ole kehuttavia, kamerani valo ei kovin hyvin kaikkeen riittänyt.

Olimme liikkeellä etuajassa, oli aikaa käydä kurkkimassa uusi kirjasto Oodi, yllättävän rauhallista oli. Hieno talo.

Kiasma.

Musiikkitalon pääty.

Mekko. Kaikki seuraavatkin "valokuvat" ovat Hakasalmen huvilan pihasta ja Finlandiatalon huudeilta.

Ämpäri ja lapio.

Kekkosen lammikko talviasussaan.

Ja taas oli aihetta juhlaan - Anun ja Juhon kihlajaiset. En ole ennen kihlajaisissa ollutkaan, mutta olipa mukavan leppoisa tapa tutustua uusiin ihmisiin ja tavata ennestään tuttuja.

Onnelliset.

Omaisia.

Iloista porukkaa juhlan päätyttyä ratikassa. Muut jatkoivat kaupungin rientoihin, minä tyttöjen kanssa meille iltaa viettämään ja yöpymään.

Seuraavana päivänä lunastimme tyttöjen kanssa antamani leffalippusynttärilahjat. Toivomuksestani menimme katsomaan Onneli ja Anneli ja nukutuskello. Päivänäytös. Ei ollut mielestäni niin tasokas kuin aikaisemmat Onneli-Anneli-leffat. Mutta ihan jees kuitenkin. Kuten popcornitkin.

Poistuttuamme tytöt innostuivat lumikasakiipeilystä.

Tuo ihana peuhupaikka löytyi rautatietorin luistinradan kupeesta.

Minulla oli vuosia erittäin kiusallisen kipeä akillesjännetulehdus. Se saatiin kondikseen neljä vuotta sitten. Nyt se on harmikseni ruvennut vihoittelemaan. Ennätin käydä kahdesti lymfahoidossa ennen reissuani, teipitkin laitettiin. Olisi tarvinnut enemmän hoitokertoja, mutta ei ollut aikaa. Köpöttelin kuitenkin hyvässä seurassa hyvään saunaan ensivisiitille: Hermanni. Ihana sauna! Mahtavaa oli olla siellä vain meidän neljän kesken (omistaja toki tykkäisi enemmistäkin saunojista...). Tilasimme syömistäkin löylyjen jälkeen. Vaude! Ennen saunomista kävin päivällä vielä "lintuni" Hertsikan mökillä syöttämässä. 

Ja seuraavana aamuna olinkin valmis lähtemään Teneriffalle (16.1.). Sallin kanssa. Niistä kokemuksista myöhemmin.