Vaikka vasta eilen tein sivun Moskovasta, jatkan jo nyt kun on sopiva hetki.

Anun Moskovan-koti on ihan Arbat-kävelykadun lähellä eli sijainti on erinomainen. Asunnossakaan ei ole valittamista. Neliöitä on paljon. Kaikki välttämättömät kalusteet ja tavarat ovat olemassa.

Asuntoa hallitsee pitkä käytävä, jossa oli kiva potkia palloa ja työnnellä rattaita ja juosta kilpaa Selman kanssa. Käytävän toisella puolella on makkari ja olkkari, toisella puolella makkari ja keittiö. Kylpyhuoneita on kaksittain.

Selman kanssa katsoimme monta kertaa päivässä ikkunasta, kun vastapäisessä päiväkodissa lapset leikkivät ja askartelivat.

Löysimme asunnosta ison laatikon, jossa oli paljon lasten leluja. Tämä mukava palapeli antoi paljon iloa, siihen oli myös aukkokohtiin asetettavat numerot ja kirjaimet. Iltasella käytimme osaa siitä keittiön pöydällä jatsipelin alustana, jotta arpakuutioiden kolina ei häiritsisi nukkuvaa Selmaa.

 Venäläinen lapsista varoittava liikennemerkki on aika lailla vauhdikkaamman oloinen kuin suomalainen vastaava.

Tälläkin reissulla tapasimme Vesa K:n, entisen työkaverini. Nyt Vesa tutustutti Pertin ja minut kahteen ravintolaan. Toinen oli venäläinen Tuoppi, jonka alakerrassa oli pitkässä salissa jykevät pöydät ja iso skriini seinällä jalkapallomatsien näyttämistä varten. Ruoka ja juoma paikassa olivat erittäin edullisia. Toinen paikka oli nimeltään Halva. Sen katettu terassi on kuulemma kesällä suosittu: ihmiset istuvat pehmeillä sohvilla ja heidän käytössään on huopia ja tyynyjä. Ravintola oli hiljainen ja miellyttävä. Vesa nautti juomansa venäläiseen tapaan, toisessa lasissa on votkaa, toisessa jotain mehua (tomaatti tai karpalo yleisimmät).

Veimme Selman kanssa Pertinkin tutustumaan upeaan Kristus Vapahtajan katedraaliin. Nyt sää oli parempi kuin Selman kanssa kaksin seikkaillessamme.

Kävelysillalta avautuva maisema Punaiselle torille ja Kremliin.

Kävelysillan aidassa oli useita lukkoja, sama tapa on ainakin Latviassa. Kihlautuvat kiinnittävät lukon aitaan ja heittävät avaimen veteen. Liitto on kait täten menetellen kestävä, kun rakkauden lukkoa ei pysty avaamaan avaimen puuttuessa.

Akseli lensi viikonlopuksi rakkaitansa tapaamaan. Seuraavassa kuvassa on isukki juuri saapunut ensimmäiselle Moskovan-visiitilleen ja on perhepotretin aika.

Jatkan aiheesta lähipäivinä. Seuraava Moskovan-keikkani lieneekin vasta huhtikuussa. Selma saa olla molempien vanhempiensa seurassa Moskovassa tammi-helmikuun.

Olen viettänyt oikein laiskaa itsenäisyyspäivää. Kävimme Pertin kanssa vain pienellä kävelylenkillä Kumpulan kujilla ja Käpylässä. Koskelantien Kisakylän alueelle oli laitettu kadun varteen isoja kynttiläpatoja korkeisiin telineisiin - kaunista! Linnan juhlia katselimme televisiosta, mutta emme kovinkaan intensiivisesti.