Sain kuulla etta Torrolla tapanin(tepon)paivana alkanut sahkokatkos kesti 3 vrk. Mielikuvissani oli kauhuskenaario: kun 7 viikon kuluttua astumme eteiseen, vastaamme virtaa hirvittavan hajuinen vana. Pakastimemme on taynna erilaisia marjoja ja muutakin murkinaa. Hyva naapuri on siunattu ihminen! Sain kuulla fb:n kautta Antti-naapurin minialta, etta mies on hoidellut meillekin sahkoa agregaatilla. Miten se tapahtuu, miten se toimii, minulla ei ole aavistustakaan. Mutta kasittaakseni kauhujen hajuhuoneisiin emme ole helmi-maaliskuussa menemassa. Miltei itken onnesta!

Olen aloittanut taalla aamu-uinnit viereisessa maauimalassa. Eika maksa mitaan kun viime reissulla sain kuulla suomalaisparilta neuvoja, miten elakelaisen pitaa toimia, mita papereita hankkia jne. Pari kertaa on tovi otettu aurinkoa talomme katolla. Merivesialtailla ei olla viela kayty. Ehka syy on sekin, ettei ole "nakulamminta". Aamun noin 14 asteesta maksimissaan 23 asteeseen. Auringonlaskun aikaan tuulee ja tuntuu kylmalta, kunnes illalla on taas leppeampaa.





Kuva otettu talomme kattoterassilta. Niitä on kaksi, molemmissa pieni uima-allas. Pihallakin on, mutta kaikissa kylmä vesi kun Valle Luz on muuttunut hotellista apartementokseksi. Kuvassa etualalla todella kaunis hautausmaa, taustalla pilkottaa maauimala ja kuvan vasemmassa reunassa on laava(musta)hiekkaranta.










Kuvat. Majapaikkamme koostuu useammasta erikorkuisesta tornista. Viime vuonna asuimme tuossa kuvan tornissa, parveke toiseen suuntaan eli paistoi aina. Samaisen tornin taakse jää nykymaisemassamme Teiden komea huippu. Hyvään suuntaan on mielestäni parvekkeen näkymät tästäkin asunnosta.

 

Oletteko koskaan paistaneet pekonia paistinpannulla pohjaan? En minakaan aiemmin, mutta nyt suurin osa pekoneista tarttui kiinni asuntomme pannuun. Ostimme uuden laheisesta talouskaupasta. Se on ihmekauppa, sielta loytyy kaikkea mita keksimme tarvita ja mita emme tietaisi mistaan muualta menna kyselemaan. Ehkapa saamme pannurahat asuntomme valittajalta takaisin, niin toivon. (Valittaja, heh, aan pilkut puuttuvat...)

Railin ja Hempan kanssa on kiva reissailla. Yhtena paivana kavimme Icodissa, jossa taas ihailimme jattimaisia lohikaarmepuita ja tuhatvuotista traakkipuuta. Traakkipuun alapuolen puisto oli nyt pettymys, se ei kukkinut (pitaa kayda myohemmin uudelleen), paitsi kanarian kello - aah, ihanuus! Luolissakin seikkailimme, yksi vainaja nurkassa nokotti (tuskin oikea? Vanha quenchien - miten toi kirjoitetaan - hautaluola). Vihdoin paasin myos perhostaloon. Se oli pieni pettymys myos, silla uskoin nakevani paljon enemman erikoisia perhosia. Mutta oikein hyva nainkin! Menomatkan Icodiin taitoimme kiertelevalla bussilla tarkoituksella - henkea salpaavat maisemat!

Tämä on luolaston seittiä!






Meita on taalla kuusi toisillemme laheista ihmista. Miten voi olla mahdollista etta kolmella meista oli vasen kasi kantositeessa olkavamman takia - uskomatonta sattumaa! Onneksi ei murtumia kenellakaan. Perttia jo pitkaan vaivannut olkapaa alkoi tosissaan vihotella ja mies sai vaivaansa tulehduslaakepistoksen. Ehka toinen pistos viela tarvitaan, mutta hyvin on paraneminen edennyt. Please, ei lisaa olka- eika muitakaan vammoja!

Uudenvuoden aattoiltana Hemppa oli kokki ja kutsui meidat paellalle. Sen jalkeen menimme nauttimaan Irkkupubin iloisesta musisoinnista, kunnes oli aika asettua ihmismassaan kalasatamaan komeaa ilotulitusta seuraamaan. Onnellista uutta vuotta kaikille!

Tanaan olimme Hempan ja Railin kanssa mielenkiintoisella matkalla. Ajelimme kolmella reittibussilla saaren ympari> Puerto de la Cruz -> Gigantes -> Christianos -> Puerto de la Cruz. Ensimmainen noin 55 km:n taival taittui noin kahdessa tunnissa, maisemat serpentiinitiella olivat paata huimaavat! Bussimatkaa kertyi arviolta 240 km ja busseissa istuskelimme noin 5 tuntia. Nautimme nakemastamme, vaikkakin saaren etelaosissa luonnonvarainen maasto on kovin kuivaa ja surullisen nakoista. Bussinvaihtopaikoissa meilla oli mukavasti aikaa tutustua hieman kohteisiin ja saada ruumiin ravintoa. Retkeilymme kesti 9-10 tuntia, kannatti!








 

Rusketusraitoja ei ole viela, tulevat jos ovat tullakseen.

Kuulin, etta Suomeen odotetaan (pelataan) taas myrskyrintamaa. Ei saa tulla!

Posti on kulkenut odotettua nopeammin. Onnittelukorttini onniteltaville ovat saapuneet kuulemma perille kovasti etuajassa. No, parempi kait nain pain.

Kiitan kaikkia blogiani kommentoineille. Ensi kerralla kommentoin viesteja jos silta nayttaa, kovin kauan kerralla en halua rahaa lykkailla tuohon ahnaaseen automaattiin.

Yritan puhallella teille auringonsateita, kukkien tuoksua ja linnunlaulua. Pidetaan yhteyksia! Selmalle ja Ailalle erityishalit, ikava....