Laitanpa tähän pelkästään tauluja! Aloitan Taistelevista metsoista.

Nämä metsot taistelevat Lahden Upseerikerholla (kuva otettu 23.11., Lahdesta enemmän seuraavassa blogiosiossani)

Voi miten tumma kuva! No, nämä taistelevat makkarini seinällä. (Minusta tämä on parempi kuin tuo Lahden)

Ja tämä taas on jonkun Ferdinand von Wrightin maalaus Atskista...

Hän on Mannerhein Lahden Upseerikerhon ruokasalin seinältä.

Ja nyt lisää Ateneumin Wrightin veljesten näyttelystä, jossa vierailin 22.11. Veljeksistä vanhin Magnus (1805 - 1868) opiskeli Tukholmassa. Hänen suurtyönsä oli kuvittaa Ruotsin linnuston suurteos Svenska Fåglar. Velipoika Wilhelm avusti työssä. Magnus palasi takaisin Suomeen 1829. Wilhelm (1810 - 1887) asettui pysyvästi Ruotsiin. Hänen pääteoksensa oli Skandinaviens Fiskar. Hän oli Ruotsin taideakatemian jäsen, jätti tiedeakatemian piirtäjän viran ja oli useita vuosia ilman vakinaista työtä. Hän halvaantui 1856. Nuorin veljeksistä Ferdinand (1822 - 1906) muutti vain 15-vuotiaana veljensä luokse Ruotsiin ja sittemmin toisen veljensä luokse Helsinkiin. Hän asettui poikien syntymäkartanoon Haminalahteen. Hänkin sai halvauksen, 1884. Sen jälkeen hän maalasi lähes kokonaan sängystä käsin.

Ja sitten tuleekin komea kokoelma näiden lahjakkaiden veljesten tauluja!

Ferdinadin Tappelevat kukot, 1872 (Turun taidemuseo)

F:n Talvimaisema Savosta auringonlaskun aikaan, 1848 (Ateneum)

Wilhelmin Talitiainen, 1828 (Kansalliskirjasto)

W:n Mustarastas (Ateneum)

W:n Korppi, 1835 (Ateneum)

F:n Sepelkyyhkypari, 1855 (Turun taidemuseo)

F:n Laulujoutsenia, luonnos, 1859 (yksityiskokoelma)

F:n Lentävä merilokki, 1859 (Suomen kansallismuseo, Cygnaeuksen galleria)

Arvid Liljelund: Ferdinand von Wright työssään, 1897 (Ateneum)

Magnuksen Rypäleitä ja omenia, 1865 (Emil Aaltosen museo)

M:n Näköala Kaukolan harjulta, 1850-luku (yksityiskokoelma). Oma lisäykseni: Kaukolan harju on Tammelassa, tuolla monet muutkin kuuluisat taidemaalarit ovat tehneet hienoja maalauksia

Tämä ei ole Wrighteja, vaan Sanna Kanniston (s. 1974) kuvaama punarinta (söpö! Tämä on osa isommasta työstä Jäätyvä sade, 2017. Pigmenttituloste, taiteilijan omistuksessa)

F:n Rauhalahden tupa talvi-iltana, 1867 (Suomen kansallismuseo, Cygnaeuksen galleria)

M:n Talvimaisema Savossa, 1860 (Joensuun taidemuseo)

F ja M Sinisorsia, 1853 (yksityiskokoelma)

F:n Sinisorsia, 1864 (yksityiskokoelma)

F:n Kyyhkyjä ullakolla, 1853 (yksityiskokoelma)

F:n Varpusia kuhilaassa, 1878 (yksityiskokelma - tykkään!)

M:n Tulipalo Eteläisellä Makasiinikadulla, 1865 (Helsingin kaupunginmuseo)

M:n Annankatu kylmänä talviaamuna, 1868 (Ateneum)

M:n Liljenstrandin talo, 1862 (yksityiskokoelma)

M:n Helsingin rautatie Töölönlahden kohdalla (Helsingin kaupunginmuseo) - vaikea tunnistaa paikkaa....

M:n Katajanokalta, 1868 (Ateneum) - ei heti Katajanokaksi tunnistaisi!

M:n Maisema Lehtisaaresta, 1867 (Gösta Serlachiuksen taidesäätiö, Mänttä) - eipä Lehtisaaren maisemasi arvaisi!

M:n Vihdin kirkon rauniot kuutamossa, 1861 (Suomen kansallismuseo, Cygnaeuksen galleria)

(Kamera liikahtanut, kuvateksti puuttuu)

F:n Maakotka, 1884 (Ateneum)

F:n Puuaiheinen tutkielma, 1850-luku (Suomen Pankki)

F:n Kotka saalineen, 1866 (yksityiskokoelma). Tästä huomattavan suurikokoisesta työstä syntyikin hauska keskustelu. Kysyin kahdelta daamilta, laittaisitteko seinällenne (huom, yksityiskokoelma). Eivät laittaisi. Mutta sitten pohdimme, miten saisimme taulun ilmaiseksi salakuljetettua Atskista ulos ja sitten laittaisimme sen myyntiin, olisimme rikkaita...  No joo...

Atskin upea aula. Atski on minun maailmassani taidemuseoiden suomalainen ykkönen!

Ja sitten muutama päivä myöhemmin (28.11) seuraavaan näyttelyyn, Tennispalatsin HAM:iin. Ennen sitä istuin samassa talossa katsomassa elokuvan Tokasikajuttu (kiire kuluttaa kohta vanhenevia leffalippuja ja Museokorttikin vanhenee, en ole juurikaan käynyt maksullisissa näyttelyissä - loppukiri!). Leffassa olin hämmentynyt: ainoa katsoja! Tykkäsin leffasta tosi paljon, jatkoa Pertti Kurikan Nimipäivät -elokuvaan. Kundien tunteet heittivät aidosti laidasta laitaan, niin minunkin: välillä nauratti, välillä itketti. Ja sitten tosiaan HAM:iin siltä istumalta. En edes etukäteen tiennyt, mitä näyttelyitä siellä on. Oli pysyvänä näyttelynä Tove Jansson (aiemmin olen sen nähnyt) ja minulle uutuutena Eero Nelimarkka.

Tove Jansson (1914 - 2001) oli taiteen monitaituri: kuvataiteilija, kirjailija, sarjakuvapiirtäjä, kuvittaja, käsikirjoittaja - ennen kaikkea Muumien luoja!

Tove Jansson ja Niilo Suihko työnsä ääressä...

... ja tässä on työ valmiina (osa siitä): Juhlat maalla, 1947

Juhlat kaupungissa (taiteilija kuvannut itsensä etualalle tupakoimaan)

Ja sitten Eero Nelimarkka (1891 - 1977). Hän opiskeli ja loi taidemaalarin uraa määrätietoisesti 1910-20-luvuilla. Hän etsi uusia ilmaisumuotoja, jotka saattoivat näkyä teoksissa nopeinakin muutoksina. 1910-luvun pelkistetyt muodot muuttuivat 20-luvun alussa maalauksellisuudeksi, jossa siveltimenvedot erottuivat reilusti. Näyttely keskittyi varhaisten vuosikymmenien teoksiin.

Isäntä kamarissaan, 1917 (Pohjanmaan museo)

Äitini, 1927 (Nelimarkka-museo, Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo)

Larin-Kyösti, 1924 (yksityiskokoelma)

Omakuva ikkunan edessä, 1922  (yksityiskokoelma)

Hovioikeudenpuistikko, Vaasa, 1914 (yksityiskokoelma)

Komean nuoren miehen passi vuonna 1919

Tällainen pläjäys tällä kertaa. Toivottavasti taiteesta tykkäävät nautitte tauluista varsinkin, jos itsellä ei ole ollut tai ei tule olemaan mahdollisuutta näihin tutustua paikan päällä. Seuraavalla kerralla sitten vähän muutakin. Naputtelen tätä joulukuun ekana, joten mukavaa joulun odotusta kaikille!